tein sitten tällaisen. Ihan omaksi huvikseni. En halua, että kukaan tuntemistani ihmisistä koskaan löytää tätä enkä muutenkaan välitä siitä, lukeeko tätä ketään. Toivottavasti ei.
Minulla oli kerran LiveJournal-tili enkä kirjoitellut sinne muutaman kuukauden jälkeen enää. Ehkä tälle käy niin myös. Käyn yhä LiveJournalissa lukemassa muutaman tuttuni kirjoituksia. He osaavat kirjoittaa hyvin. Minulla ei ollut enää asiaa. Ehkä nyt taas on, koska loin tämän blogin. LiveJournalissa ärsytti se, että tuttuni lukivat tekstejäni. Minusta on mukavempaa olla anonyymi. Voin nyt kirjoittaa vapaammin ja olla se, mikä olen.
Ostin eilen perinteisen päiväkirjan. En kirjoittanut sinne vielä mitään. Minulla on tarvetta puhua asioista. En tiedä kenelle, minulla ei ole ystäviä vaan tuttuja. En ole kenenkään tutun kanssa läheinen. Minulla on poikaystävä, maailman ihanin, en vain voi kertoa kaikkea hänelle. Eikä hän ymmärrä, eikä kaikki juttuni kiinnosta. Hän on kuitenkin paras. Haluan kirjoittaa itselleni ja puhua itsestäni.
