Syyllisyys

Uudesta vuodesta on niin lyhyt aika, etten pysty tarkastelemaan illan tapahtumia neutraalisti. Uudesta vuodesta kirjoittaminen tuottaa vaikeuksia. Oikeasti en haluaisi kohdata sen tapahtumia vielä.

Näitä asioita en ole kertonut enkä aiokaan kertoa kenellekään muulle kuin teille, Esmis ja tomz4_, sekä satunnaiset sivun selailijat.

En pettänyt Jonathania Jamesin kanssa. James lähti toiseen kaupunkiin uuden vuoden juhliin; olin aluksi pettynyt mutta sitten iloinen: en pettäisi Jonathania. Petin kuitenkin.

En muista sen pojan kasvoja. En muista pituutta, vaatetyyliä, nimeä tai mitään. Pussailin hänen kanssaan, eikä se ollut mikään yksi pieni suudelma, jonka olisin heti tulkinnut virheeksi, vaan useita kiihkeitä suudelmia. Minun kotonani vielä.

Olen uudesta vuodesta asti miettinyt, pitäisikö kertoa Jonathanille. Eräästä toisesta blogista luin, että ei pitäisi kertoa petetylle ja tuottaa hänelle pahaa mieltä. vaan kärsiä itse syyllisyydentuskissa. Niin minä kärsinkin. Olen varma, että minun ja Jonathanin suhde päättyisi jos kertoisin. Enkä minä halua sen päättyvän! Mitä pitäisi tehdä?

Jos aion olla kertomatta Jonathanille ja jatkaa suhdetta, minun pitää ehdottomasti lopettaa juominen. Yksikin tällainen ilta vielä ja tämän olisi pakko päättyä. Selvin päin olen hyvä ja uskollinen, juuri sellainen kuin pitääkin. Vuosi 2011 tulee olemaan lähes tipaton: joskus sosiaalisissa tilanteisssa juon siiderin, kaksi, mutten enempää. Enkä saa unohtaa tätä uutta vuotta ja sitä mitä tein.